Sivut

lauantai 10. toukokuuta 2014

Oh i feel like throwing up, oh never mind im "FINE".


 Mua inhottaa kirjottaa tällästä tunnetta tänne, koska en normaalisti ole tällänen angstaaja, sen teidät, jos olet yhtään mun blogia lukenut...
 Mutten muutenkaan keksi millä olo helpottaisi.
Porasin jo töissäkin, joten tää pitää saada purettua nyt pois ettei se vaikuta pidemmälle tai edes töihin asti.

Mä jo ajattelin, että tää menis helposti ja suht. kivuttomasti, mutta sieltähän se sit tuli.. Sun olis pitäny suojella mua tälläseltä.

Aivan järjetön ahdistus ja stressi, koskaan vielä tuntunut ihan vaan paikoillaan oleminen näin pahalta.

Rintaa puristaa, kurkussa tuntuu halu oksentaa, ruoka ei maistu, koska oksettaa. En pysy ymmärtämään miten keho voi toimia näin meikäläistä vastaan.

Minä olen vihainen ja ahdistunut asioista jotka ei enää kuulu mulle, mutta mieli taistelee vastaa ja käskee huolehtimaan, välittämään ja tarvitsemaan huomiota.
Ei se ole heti niin lopullista! ei se saatana vaan ole!!


Pahinta on se, että olet aivan hiljaa, et sano mitään, vaan olet ilmaa.
Ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut missän vaiheesa.
ihan niinkuin ei edes... ei koskaan..
Mä olin siinä sulle niinä hetkinä, missä vi*ussa sä olet nyt ja mikset näe sitä avunhuutoa.
Kyllä, sinä olet hiljaa ja mun on pakko puhua.

Ihmiset toimii niin erilalla, että mua oksettaa, miten vaikeaa on saada tukea kun sitä tarvitsee? Ihan kuin oltais vedetty verho tähän välille ja se pysyy kiinni.
Onneksi sinä iltana kun, tää alko Maano juoksi apuun, piti sylissä ja sai mut jopa nauramaan, muuten en olisi nukkunut koko yönä. 

Rakastan sua Maamaa, olet paras, ihanin ja korvaamaton!!
Ei ole asiaa mitä sulle ei voisi sanoa ja odottaa vastausta, lohdutusta tai hyväksyntää.


Mut on opetettu halaamaan, jos jokin on vialla, halaamaan, jos joku valmistuu, halaamaan, jos joku on onnellinen, halaamaan kun nähdään.
 Mutta olishan se kiva ettei se oli aina mun alotteestani, halikaa mua perkele :D
 Joten mun vastaukseni kaikkeen on halaaminen jota tapahtuu maailmaassa ihan liian vähän.

Mikään ei ole parempaa kun saada olla jonkun sylissä, enkä nyt tarkota mitään pelkkiä "rakkaus haleja". Halaaminen on ihanaa ja olis mieletöntä jos sitä vois tehdä spontaanisti enemmän. Mutta hyi, eihän suomalaiset, koske toisiinsa kuin humalassa ja sillonkin miehet nylkytää toisiaan ja naiset vaihtaa kielareita... 
WUT has happend??


Eihän näitä angsteja kukaan jaksa lukea, mutta kiitos, jos luit.
Tätä kirjoittaessa olo helpotti hieman, mutta silti rintaa puristaa.
Ehkä tänään on parempi päivä.
i do miss you, you, you and you too.
Be there for me, okay?

16 kommenttia:

  1. Halit on parasta! Lähetän virtuaalihalin siulle :) Minnuukin pittää halia, helvetti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitooooos!! ^o^ virtuaalihaleja sinnekin ainakin 400!!

      Poista
  2. Sydän oikein pysähtyi, että olenko mä vahingossa kirjoittanut jonkun toisen blogiin oman tekstini o_O Juuri tältä tuntuu tällä hetkellä. Se tunne ettei ole enää MITÄÄN kaiken jälkeen, on todella musertava. Hyvät muistotkin tuntuu myrkyltä.
    Mutta pakko tästä on selvitä ja jaksaa..!

    Toivotan voimia sinne, onneksi todellakin on ystävä(t) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheaa sanoa, mutta IHANAA että joku tietää miltä tää tuntuu. Mennäänkö kahville, halitaan ja puhutaan paskaa? mutta niin tästä fiiliksestä on vaa päästävä yli niin kaikki on sitten paremmin...
      Voimia sinullekkin <3

      Poista
  3. Tuupa joku päivä halimaan ja juomaan kahvia ja paijaamaan kisuja! ^_^ ♥

    VastaaPoista
  4. Tiedän tunteen :/ Voimia!

    VastaaPoista
  5. Haleja! Tuhansittain haleja! Tuntuu hassulta, miten voit kuvata munkin tunteita noin hyvin. Ja ihanaa, et uskallat sanoa täällä kun tuntuu pahalta. Terveisiä Venäjältä ja kiiitos et sait tällä tekstillä mut tuntemaan, etten oo yksin, vaik makaankin yksin pimeässä tällä hetkellä. T. BonBon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsiljoonia haleja takaisin! Tämmönen tunne on aivan käsittämätön, mutta me selvitään ja ollaan vahvempia taas jaksamaan <3 Voimia!

      Poista
  6. Samoja fiiliksiä täälläkin... Tätä on näemmä liikeellä ;( Voimahaleja sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kumma juttu :( Ällöttävä fiilis, kun sattuu fyysesesti.
      Haleja myös sinne ja toivottavasti tauti helpottaa pian!

      Poista
  7. Kaikki sympatiat puolellasi, tälläisten olotilojen takia minäkään en ole eräiden kanssa enää väleissä. Jos muhun törmää tampereella niin saa halata ihan niin paljon kun tahtoo, en valita ollenkaan. Tsemppiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauheasti!! Muistan tuon jos satutaan törmäämään! :)

      Poista
  8. Äh, olen ollut pitkään poissa, joten tulee vähän myöhässä nämä voimien toivotukset, mutta toivon, että olotilasi on parantunut ja voit jo paremmin : <.

    VastaaPoista

Kiiitoss kommentistasi:)